Aikuistennistä, junnutennistä ja minitennistä tennisvalmentaja Olavi Lehdon vetämänä tervetuloa mukaan Hervannan tennishallin tennisvuoroilleKatso tarkemmin Hervannan tennishallivuoroista http://hervannan-tennisvuorot.blogspot.com
Kahden käden rystylyönti
Kahden käden rystyote on monille pelaajille henkilökohtainen. Miehillä on tapana käyttää enemmän suljettua mailaotetta kuin naisilla. Suljetulla otteella lyönteihin saadaan
enemmän yläkierrettä, josta on etua hitailla kentillä. Otteet vaihtelevat suljetusta itäisestä rystyotteesta mannermaiseen otteeseen. (Rich 2007, 80.)
Rystylyönti jaetaan kolmeen vaiheeseen:
1. silmukka
2. osumakohta alhaalla edessä
3. saatto ylös
(Rich 2007, 81-82; Anderson 2009, 83)
Kuten kämmenlyöntiin, niin myös rystylyöntiin valmistaudutaan valmiusasennossa.
Kun pallo on tulossa rystypuolelle, paino siirtyy pallon puoleiselle jalalle, hartiat kääntyvät ja samalla ote vaihtuu rystyotteeksi. Tästä alkaa silmukkavaihe, jossa maila viedään
yläkautta taakse. Silmukka ei ole niin korostettu kuin kämmenlyönnissä. (Rich 2007,
82.) Silmukan aikana otetaan lyöntiaskel, jotta kylki kääntyy vastustajan suuntaan rystypuolelta. Sivuttaista lyöntiasentoa vastustajaan päin kutsutaan suljetuksi asennoksi.
Silmukkavaiheen lopussa maila tuodaan pallon lentoradan alapuolelta pallon osumakohtaan, joka on alhaalla edessä etujalan kohdalla (Carlson 2003, 122-124). Suljetun
otteen myötä mailan jänteet on pystysuorassa pallon osumakohdassa (Rich 2007, 82). 16
Saattovaihe alkaa osuman jälkeen. Jotta liikerata olisi mahdollisimman laaja, kyynärpäät
nostetaan ylös saattovaiheessa. Saatto tulee viedä hartioiden ylitse. (Rich 2007, 82.)
Samoin kuin kämmenpuolellakin, myös rystypuolella voidaan hyödyntää avointa asentoa eli haara-asentoa, joka on kohti vastustajaa. Rystypuolen avoin asento ei kuitenkaan
ole yhtä tehokas kuin kämmenpuolen. Avointa asentoa rystypuolella käytetään harvoin,
useimmiten nopeissa tilanteissa. Tunnetut naistennispelaajat Serena ja Venus Williams
pelaavat tunnetusti rystypuolelta rintamasuunta vastustajaan päin. (Carlson 2003, 122,
126.)
----------------
Lahti, Helsinki, Turku, Pori, Lempäälä, Nokia, Virrat, Ylöjärvi, Pirkkala etc. eri paikkakunnilla tilausten mukaan
-----------------------------
Yhden käden rysty-yläkierre
Rystylyönnin voi lyödä kahdella tai yhdellä kädellä. Molemmissa lyönneissä on hyvät
puolensa. Esimerkiksi yhden käden rystylyönti antaa enemmän ulottuvuutta, kun taas
kahdenkäden lyönti antaa enemmän voimaa. Ulottuvuudesta on kuitenkin suuri etu
nopeatempoisessa pelissä. Tunnetuimpia yhdenkäden rystypelaajia ovat Roger Federer
ja Justine Henin-Hardenne. (Rich 2007, 74, 76, 84.)
Lyöntiin valmistaudutaan valmiusasennossa. Kun havaitaan pallon tulevan rystypuolelle, hartiat kääntyvät otteen vaihdon yhteydessä ja alkaa lyöntiin asettautuminen suljettuun asentoon. Hartiakierto kasvaa pallon lähestyessä, joka vie samalla mailaa yläkautta
taakse vapaan käden saattamana. Taakse viennin jälkeen maila lähtee putoamaan silmukkamaisesti kiihtyen kohti osumakohtaa. Osumakohta on alhaalla edessä. Osuman
jälkeen alkaa saattovaihe, jonka alussa kyynärvarsi ojentuu ja samalla maila menee
eteen. Saattovaihe avaa rintamasuuntaa vastustajaan päin. (Rich 2007, 77-78; Carlson
2003,125.)
Yhden käden rystyalakierre
Yhden käden rystyalakierrelyöntiin lähestytään samalla tavoin kuin muihinkin peruslyönteihin. Lyönnissä pitää asettautua suljettuun lyöntiasentoon, jolloin kylki kääntyy 17
vastustajaan päin. Valmiusasennosta hartiat kääntyvät rystypuolelle, mailankärki nousee
pään korkeudelle ja samalla ranne jää alemmaksi, tätä kutsutaan rannelukoksi. (Diegan
2008, 40.) Silmukkavaiheessa vapaa käsi saattaa mailan taakse hartiakierron yhteydessä.
Lyönnin heilahduksen kanssa samaan aikaan otetaan lyöntiaskel lyöntikäden puoleisella
jalalla. Askel tulee olla rullaava, kantapäältä päkiälle, joka auttaa lyönnin ajoittamisessa.
Lyöntiaskel ja osuma tapahtuvat samanaikaisesti. Kun maila tuodaan osumakohtaan,
käsi on edelleen rannelukossa ja mailan kärki on ylempänä kuin otekohta. Lyönnin
osumakohdan jälkeen käsi ojentuu lyönnin perään saatoksi. Lyönnin päätteeksi otetaan
ristiaskel, jossa vapaan käden puoleinen jalka astuu mailakäden puoleisen jalan taakse.
Vaihtoehtoisesti voi antaa lantion laskeutua alas ja kiertyä, jolloin päästään nopeammin
valmiusasentoon. (Carlson 2003,123-124.)
---------------------------
Aikuistennistä, junnutennistä, harrastetennistä, tenniskursseja, tennistunteja, työterveyttä kaikki käyt tervetuloa mukaan ja tilaamaan tennisvalmennusta työyhteisöllesi tarvittaessa kauemmaksikin:
---------------------------------
http://aikuistennista.blogspot.fi/
--------------------------------------------------------------------------
